Suosikki-lehden legendaarinen Dear Eki -palsta vastasi nuorten arkaluontoisiin kysymyksiin yli 35 vuoden ajan. Nyt samat kysymykset rakkaudesta terveyteen ja elämänhallintaan suuntautuvat yhä useammin tekoälylle. Mutta missä ovat ohjeet tämän uuden ajan turvalliseen käyttöön?
Uutiskirje tiivistettynä:
- Suosikki-lehden legendaarinen ”Dear Eki” -palsta tarjosi nuorille luottamuksellisia vastauksia, ja sama tarve on siirtynyt tekoälyyn, jossa ChatGPT toimii monelle modernina Eki-sedän korvaajana.
- Nuoret turvautuvat tekoälyyn yhä enemmän henkilökohtaisten kysymysten ja emotionaalisen tuen hakemisessa, mutta viralliset ohjeistukset keskittyvät vain organisaatioihin eivätkä kansalaisille suunnattuun arjen käyttöön.
- AIX-kehyksen näkökulmasta Dear Eki tarjosi vahvaa luottamusta mutta niukkaa toimijuutta, kun taas tekoäly tarjoaa enemmän toimijuutta mutta heikompaa luottamusta.
⚠️ Vastuuhuomio: Tämä artikkeli ei ole terveys- tai terapiavinkki. Jos sinulla on huoli terveydestäsi, käänny aina ammattilaisen, ei tekoälyn puoleen.
Missä mennään?
Tervetuloa Tekoälykokemus (AIX) -uutiskirjeen uuden kultaturbonumeron pariin!
Viime viikolla pohdimme, miksi peräti 95 % tekoälyhankkeista epäonnistuu. Yksi löydös oli se, että ne hienot ja viralliset ratkaisut eivät istu arkeen.
Tiedäthän sen tunteen, kun kuluttajapuolen palvelu toimii paremmin kuin työpaikan virallinen työkalu? Sama ilmiö näkyy myös tekoälyprojekteissa, eli ihmiset keksivät omat keinonsa, ja syntyy niin sanottu varjo-AI.
Tällä kertaa vaihdamme näkökulmaa niihin kysymyksiin, joihin ennen haettiin vastausta kirjoittamalla paperinen kirje, joka alkoi sanoilla ”Dear Eki”.
Mutta miten tämä liitty varjo-AI -ilmiöön?
“Kirjoitin Ekin sijaan ChatGPT:lle”
Moni muistaa vielä Bees & Honey:n, Suosikki-lehden legendaarisen lääkäripalstan, jota piti Erkki-Pekka Helle, nuorten keskuudessa tunnettu Eki-setä. Hän vastasi yli 35 vuoden ajan (1974–2012) nuorten arkoihin kysymyksiin seksistä, ihmissuhteista ja terveydestä. Kirjeet kirjoitettiin tietysti käsin ja postitettiin toimitukseen.
Nykypäivän mittapuulla pitkän odotuksen jälkeen, vastaus ilmestyi viikkoja myöhemmin paperisessa lehdessä. Mutta se oli sitäkin tärkeämpi, koska toisaalta joku myös oikeasti kuunteli.
Nyt sama tarve ohjaa meitä tekoälyn pariin:
ChatGPT on tämän ajan Eki.
Mutta ero on valtava, sillä kysymyksen voi esittää nimettömästi ja saada vastauksen heti, eikä sitä tarvitse enää piilottaa nimettömästi kirjekuoreen.
Kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä. HBR julkaisi keväällä 2025 Marc Zao-Sandersin artikkelin “How People Are Really Using Generative AI Now”, jossa kartoitettiin generatiivisen tekoälyn käyttötapoja globaalisti.
Tulosten mukaan suosituin yksittäinen käyttötapa maailmassa oli terapia ja emotionaalinen kumppanuus.
Samankaltaisia kaikuja löytyy muistakin tutkimuksista:
- ”Yli 70 % teini-ikäisistä on käyttänyt AI-seuralaisia (esim. Replika) ja kolmannes kertoo jakavansa niille mieluummin henkilökohtaisia asioita kuin ystävilleen.”
- ”Lähes 50 % nuorista hakee AI:lta emotionaalista tukea.”
- ”Neljännes Gen Z -ikäisistä Australiassa kääntyy tekoälyn puoleen parisuhdeneuvonnassa.”
Eli samankaltainen kysymys, jonka 1980-luvun nuori kirjoitti Eki-sedälle Suosikkiin, naputetaan tänään tekoälylle.
Vastaus ilmestyy silmänräpäyksessä, juuri sinulle sopivalla teknologisella empatialla maustettuna.
Kuinka virallinen suositus huomioi meitä?
Tarkastelin suomalaisten viranomaisten linjauksia tekoälyn käyttämisestä. Havaitsin, että yksi tärkeä yksityiskohta jää puuttumaan.
- THL (Hyteairo): ”Tekoäly voi tukea sote-palveluissa, mutta ei korvaa ihmistä.”
- STM ja VM: ”Viranomainen on aina vastuussa tekoälyn käytöstä.”
- OPH ja OKM: ”koulutuksessa tekoälyä saa käyttää, jos siitä sovitaan avoimesti ja kriittisesti.”
Huomaatko? Ohjeistukset on suunnattu pääasiassa organisaatioille, ei yksittäiselle ihmiselle. Terveydenhuollossa on toki nähty kampanjoita, kuten Omaolon “älä googlaa, käytä Omaoloa” -viesti, joka ohjasi hakukoneiden sijasta viralliseen palveluun.
Mutta tekoälyn kohdalla vastaavaa ohjausta ei ole. Puuttuuko meiltä vielä virallinen ja yksinkertainen, kansalaisille suunnattu “Dear Ekin jälkeen” -ohje tekoälyn käyttöön?
Kansalainen jää ilman selkeää vastausta siihen kysymykseen, jonka voisi muotoilla näin: “Dear Eki, oonx normaali, jos kysyn tekoälyltä?”
Nyt kun googlaaminen kansalaistaitona hieman jo muuttaa muotoaan, ehkä olisi aika kampanjalle tyyliin: “Älä kysele tekoälyltä, kysy ammattilaiselta” tai pehmeämmin: “Tekoäly sparraa, ihminen kantaa”.
Koska tätä viestiä ei vielä ole, alkaa rakentua suomalaisen terveydenhuollon varjo-AI, eli epävirallinen rinnakkaiskokemus.
Se syntyy samalla tavoin kuin epäviralliset keinot löytävät paikkansa työpaikoilla.
Luottamus rakentuu nyt haparoiden
Kun katsomme Dear Ekin ja tekoälyn välistä eroa tekoälykokemukseen perehtyneen arkkitehti Mara Pomettin kehittämän AIX-kehyksen kautta, juuri luottamus (Trust) ja toimijuus (Agency) paljastavat, miksi ilmiö on niin merkittävä.
Likert-asteikko (esim. 1–5, missä 1 = ei toteudu lainkaan ja 5 = toteutuu täysin) tekee tästä vertailusta konkreettisen ja helposti hahmotettavan. Mittari toimii tässä vain kuvainnollisena työkaluna: se ei ole tieteellinen mittari, vaan tapa havainnollistaa, miten eri pilarit toteutuvat eri tavoin Dear Ekin ja tekoälyn välillä.
Dear Ekin vahvuus oli luottamus. Hän oli oikea lääkäri, Eki-setä, jonka auktoriteetti ja ammattitaito tekivät vastauksista turvallisia. Lukija tiesi, että vastausten taustalla oli ihminen, jolla oli sekä koulutus että kokemus. Tälle voisi antaa viisi pistettä viidestä.
Tekoälyn kohdalla tilanne on toinen.
ChatGPT ja muut vastaavat järjestelmät voivat tuntua luotettavilta, koska ne vastaavat heti ja empaattisesti. Silti tutkimukset ja viranomaiset korostavat, että tätä luottamusta ei saa sekoittaa asiantuntijan varmuuteen. Se on haavoittuvampaa, ehkä kahden tai kolmen arvoista viidestä.
Lisäksi tutkimus kertoo, että luottamusta voidaan vahvistaa vain, jos tekoäly selittää toimintaansa. “Mitä jos” -selitykset lisäävät käyttäjien tyytyväisyyttä ja luottamusta enemmän kuin pelkät lopputulokset.
Toisin sanoen, ilman selityksiä tekoäly jää pinnallisemmaksi kuin Dear Eki.
Tuloksista kajastaa uusi toimijuuden kokemus?
Eki tarjosi lukijoille siis lähes täydet viisi pistettä luottamusta, mutta tavallaan vain yhden pisteen toimijuutta, sillä vastausta ei voinut muokata.
Tekoälypohjainen chat tarjoaa päinvastaisen: ehkä neljä pistettä toimijuutta, mutta vain kaksi tai kolme pistettä luottamusta.
Agencyssä on kuitenkin oma paradoksinsa. Tutkimukset osoittavat, että jos AI:lle annetaan liikaa päätösvaltaa, syntyy automation bias, eli ihmiset seuraavat koneen ehdotuksia sokeasti. Tämä heikentää oikeaa toimijuutta ja voi viedä pois juuri sen voimaantumisen tunteen, jota käyttäjä alun perin haki AI:lta.
Siksi tekoäly voi vahvistaa ohjaksissa olemisen tunnetta, mutta vain jos ihminen oikeasti säilyttää kontrollin.
Dear Eki edusti vahvaa luottamusta mutta niukkaa toimijuutta. Tekoäly edustaa heikompaa luottamusta mutta runsasta toimijuutta. Tämä epäsymmetria selittää, miksi ihmiset hakeutuvat sen puoleen.
Tekoäly antaa vallan kysyä ja ohjata, vaikka sen luotettavuus ei ole yhtä vankalla pohjalla kuin ihmisen.
Se on kokemus, joka tuntuu yhtä aikaa läheiseltä ja hauraalta.
Juuri siksi siitä täytyy puhua, ja juuri siksi tekoälykokemus on käsitteenä tässäkin niin tarpeellinen.
AIX-kultaturbo-quiz: mitä muistat tästä?
Yksilöllisyys (Specificity): Mikä tekee ChatGPT:stä nykyajan “Dear Ekin”?
- a) Se vastaa anonyymisti ja heti
- b) Se käyttää virallista dataa
- c) Se julkaisee vastauksensa kaikille
Huomio (Attention): Miksi tekoälyn koetaan tarkentavan huomiota enemmän kuin Dear Eki?
- a) Koska se on 24/7 saatavilla
- b) Koska se on lääkäri
- c) Koska se julkaisee vastauksia lehdessä
Luottamus (Trust): Mikä on suurin ero Ekin ja tekoälyn luotettavuuden välillä?
- a) Eki oli lääkäri, tekoäly ei
- b) Tekoäly on aina oikeassa
- c) Molemmat ansaitsivat saman auktoriteetin
Toimijuus (Agency): Miksi tekoäly tuo enemmän toimijuuden tunnetta kuin Eki?
- a) Koska sen vastauksia voi muokata ja jatkaa keskustelua
- b) Koska tekoäly tietää käyttäjän nimen
- c) Koska Eki ei antanut lupaa jatkokysymyksiin
Oikeat vastaukset: 1a, 2a, 3a, 4a.
