Näitkö sinäkin kesän lopussa sen tilaston, jossa ChatGPT:n käyttö hiljeni juuri kun koulujen kesälomat alkoivat? Minut pysäytti se, että tämä oli jo kolmas kesä peräkkäin. Sen lisäksi, että meidän aikuisten uusimpana työkaverina on tekoäly, se on myös monelle lapselle ja nuorelle koulutehtävien oikotie, ehkä piilossa opettajalta, tai piilossa vanhemmilta. Tekoälyä ei kuitenkaan pidä kieltää lapsilta, sillä se on todennäköisesti jokaisen lapsen tulevaisuuden työ- ja arkiympäristön perustyökalu. Miten lapselle voisi opettaa tekoälyn käyttöä niin, että se vahvistaa aivoja, eikä laita niitä kesälomalle ympäri vuoden?

---

Uutiskirje tiivistettynä:

• ChatGPT:n käyttö notkahtaa joka kesä, kun koulut loppuvat. Iso osa käytöstä on läksyjä, esseitä ja “koulutyötä tekoälyllä”.
• Kun tekoäly ja some siloittavat tietä, ja hoitavat ajattelun puolestamme, muisti, lukutaito ja keskittyminen heikkenevät.
• EU:n ja OECD:n uusi AI literacy-viitekehys (AILit) vaatii, että lapset oppivat käytön lisäksi hallitsemaan tekoälyä.
• Hyvä tekoälykokemus Mara Pomettin AIX-kehyksen mukaisesti heijastelee samaa arvomaailmaa – ja sekin kuuluu kaiken ikäisille.

---

Vaikka halloween-koristeet on jo kerätty komeroon, tekoälyn käyttäjää vaanii zombie-uhka. Se on saanut nimekseen aivomätä (”brain rot”), mutta se ei ole punk-bändi. Se ei ole splatter-elokuva.

Aivomätä kuvastaa sellaista tilaa, jossa teknologia tekee kaikesta niin helppoa, että aivot lakkaavat pinnistelemästä. Helsingin Sanomat uutisoi noin vuosi sitten, että Oxfordin sanakirja valitsi sen vuoden 2024 sanaksi. Tekoälyn vaikutusta aivomätään ei jutussa vielä tuolloin mainittu, mutta Oxford Languagesin johtaja Casper Grathwohl kuvaili tavallaan sitäkin jo hyvin läheltä:

”Aivomätä kertoo havaituista virtuaalielämän vaaroista ja siitä, kuinka käytämme vapaa-aikaamme. Se tuntuu oikeutetulta seuraavalta luvulta ihmisyyttä ja teknologiaa käsittelevässä kulttuurikeskustelussa”

The New York Times julkaisi 6.11.2025 Brian X. Chenin jutun “How A.I. and Social Media Contribute to ‘Brain Rot’”, josta Helsingin Sanomat julkaisi eilen 17.11.2025 myös käännösartikkelin “Tervetuloa aivomädän aikakauteen”.

The New York Timesin artikkelissa uusimmat tutkimukset niputetaan yhteen kuvaamaan hieman liian valmiiksi pureskeltua arkea, jossa somen kaveriksi on noussut myös tekoäly. Se kirjoittaa esseet, kun some täyttää tauot.

Silloin aivot menettävät juuri sen kitkan, joka synnyttää muistia, tekee tilaa taidoille ja vahvistaa itseluottamusta omaan ajatteluun.

Kun ChatGPT kirjoittaa, muisti katoaa minuutissa

Tästäkin ehkä luit loppukesästä? MIT Media Labin tutkimuksessa 54 opiskelijaa jaettiin kolmeen ryhmään:

1. “Vain omat aivot” (ei apuvälineitä)
2. “Google-ryhmä” (perinteinen hakukone)
3. “ChatGPT-ryhmä” (generatiivinen tekoäly)

Kukin ryhmä kirjoitti 500–1 000 sanan esseen ja aivojen aktiivisuutta mitattiin EEG-laitteilla. ChatGPT-ryhmällä aivoaktiivisuus oli matalinta, mikä ei ole ihme, kun tekoäly hoitaa suuren osan aivojen työstä. Varsinainen tutkimustulos oli kuitenkin se, kun minuutin kuluttua esseen valmistumisen jälkeen opiskelijoita pyydettiin siteeraamaan mitä tahansa kohtaa tekstistään.

1. “Vain aivot” -ryhmäläiset pystyivät siteeraamaan pitkiä pätkiä, osa melkein koko esseen.
2. “Google-ryhmäläiset” muistivat joitain lauseita.
3. 83 % “ChatGPT-ryhmästä” ei muistanut yhtäkään lausetta.

Tutkija Nataliya Kosmyna, Ph.D esitti tuloksista myös toisen ison kysymyksen:

”Jos et muista, mitä kirjoitit, et tunne omistajuutta tekstiisi. Piittaatko edes?”

Helsingin Sanomien mukaan sekä Google että OpenAI kieltäytyivät kommentoimasta asiaa.

Googlen AI-tiivistelmät latistavat ajatuksia

Samaan aikaan toisaalla, Whartonin professori Shiri Melumad teetti kokeen, jossa ihmiset saivat neuvoa ystävälle terveellisemmistä elämäntavoista. Osa käytti perinteistä Google-hakua, osa pelkkiä Googlen tekoälyn tuottamia tiivistelmiä.

AI-tiivistelmät tuottivat geneerisiä ohjeita: “syö terveellisesti, juo vettä, nuku hyvin”, kun taas hakukonetta käyttäneet tuottivat vivahteikkaampia neuvoja, joissa huomioitiin fyysinen, henkinen ja emotionaalinen hyvinvointi.

Melumad kiteytti huolensa siitä, että tekoäly tekee aiemmin aktiivisesta aivotoiminnasta passiivista. Ennen piti itse selata, arvioida ja valita lähteitä. Nyt kaikki tarjotaan valmiina tiivistelmänä.

Somea tunniksi tai kolmeksi, tulos on sama: testitulokset heikkenevät

JAMA Pediatricsissa julkaistu tutkimus seurasi yli 6 500 nuorta 9–13 ikävuoden välillä osana ABCD-tutkimushanketta. Nuorilta kysyttiin vuosittain, kuinka paljon he käyttivät sosiaalista mediaa. Joka toinen vuosi tehtiin kognitiivisia testejä: mm. lukutesti ja visuaalinen sanavarastotesti.

Tulokset kertoivat, että sekä vähän (noin 1 h/päivä) että paljon (3+ h/päivä) somea käyttäneet nuoret pärjäsivät heikommin lukemisen, muistin ja sanavaraston testeissä kuin ne, jotka eivät käyttäneet somea lainkaan.

Tutkijoiden “turvallinen johtopäätös” oli, että jokainen somessa vietetty tunti vie aikaa nukkumiselta, lukemiselta ja muulta kokemukselliselta tekemiseltä.

Vanhempien roolina on juuri nyt tukea tekoälylukutaitoa kotona

Jos jokin sukupolvi tulee elämään läpi koko “aivomädän aikakauden”, se on juuri lasten ja nuorten ikäluokka. Vanhemmat ovat väistämättä heidän ensimmäisiä tekoälyopettajiaan, halusivat he tai eivät.

Vielä toistaiseksi, juuri vanhemmat voivat parhaiten opettaa tekoälylukutaitoa.

Mutta vanhempana tärkein taito tekoälyn käytössä ei ole (ainoastaan) “promptauksen näppärä tekninen osaaminen”, vaan oikeastaan jotain ihan muuta.

Se on taitoa suojella lapsen ajattelua, samalla vahvistaen sitä.

Ja se, mitä vanhemmat jo intuitiivisesti tekevät, on juuri se asia, mitä EU ja OECD nyt oikeastaan virallisesti pyytävät. Oppijoiden voimaannuttaminen tekoälyn aikakautta varten.

Se on suomenkielisenä otsikkona EU:n ja OECD:n tänä vuonna julkaisemassa luonnoksessa AI literacy (”AILit”) -viitekehyksestä, jossa sanotaan suoraan, että tekoälylukutaito syntyy kotien, koulujen ja yhteisöjen yhteispelillä.

Viitekehys jakaa tekoälylukutaidon neljään kokonaisuuteen:

1. Engaging with AI – ihminen tunnistaa, missä tekoäly on läsnä ja osaa arvioida sen tuottaman sisällön paikkansapitävyyttä ja relevanssia.
2. Creating with AI – ihminen osaa käyttää tekoälyä luovassa työssä ja ongelmanratkaisussa niin, että ihminen ohjaa ja muokkaa sisältöä, eikä katoa sen sekaan.
3. Managing AI – ihminen osaa päättää milloin tekoälyä käytetään, mihin sitä delegoidaan ja mitä ihminen pitää itsellään. Tässä korostuu suoraan oppijan oma toimijuus.
4. Designing AI – ihminen ymmärtää datan, mallien ja suunnittelun vaikutuksia, eettisiä kysymyksiä ja yhteiskunnallisia seurauksia.

Tämä istuu yllättävän täsmällisesti Mara Pomettin tekoälykokemuksen AIX-kehykseen.

• Yksilöllisyys (Specificity) – lapsen oma ajatus rungoksi, tekoäly sen ympärille → AILit: Creating with AI
• Huomio (Attention) – päättää, milloin ollaan syvällä ja milloin skrollataan → AILit: Managing AI
• Luottamus (Trust) – oppii arvioimaan tekoälyn vastauksia, ei usko kaikkea → AILit: Engaging with AI
• Toimijuus (Agency) – kokee olevansa kuskin paikalla, ei pelkkä käyttäjä → AILit: koko viitekehyksen läpileikkaava periaate.

Näin opetat tekoälyn käyttöä lapsellesi neljän säännön kautta

Kaiken tutkimus- ja säädösviidakon voi kotona pelkistää neljään sääntöön. Ne suojelevat lapsen aivoja “aivomädältä” ja tukevat AIX:n kaikkia neljää pilaria.

1. Ensin lapsen oma ajatus, sitten tekoäly

AIX: Yksilöllisyys (Specificity) – EU AILit: Creating & Managing with AI

Esseissä, esitelmissä ja tehtävissä ensin oma rakenne, omat pointit, vaikka ranskalaisina viivoina. Vasta sen jälkeen tekoäly apuun selkeyttämään kieltä, ehdottamaan esimerkkejä tai otsikoita.

Hyvä peukalosääntö on se, että jos lapsi ei minuutin päästä pysty kertomaan omin sanoin, mitä tuli kirjoitettua, tekoäly teki liikaa. Tämä on vastaus MIT:n tutkimuksen ja NYT:n artikkelin kuvaamaan ilmiöön siitä, kun ChatGPT hoitaa kaiken ja muistiin ei ehdi jäädä mitään.

2. Yksi tehtävä, yksi chatti, rajatut AI-ikkunat

AIX: Huomio (Attention) – EU AILit: Managing AI

Tekoälyä tulisi käyttää selvästi rajatuissa hetkissä (esim. 20–30 minuuttia läksyjen yhteydessä), ei koko ajan taustalla. Samalla ruudulla ei ole auki ChatGPT, Tiktok, WhatsApp ja YouTube yhtä aikaa.

Kysymykset pilkotaan. Ensin yksi asia, sitten seuraava, ei “kirjoita koko essee puolestani”. Näin tekoäly tukee keskittymistä, eikä tee arjesta yhtä jatkuvaa keskeytysvirtaa, jota JAMA:n tutkimus jo somekäytön puolelta varoittaa.

3. Tärkeät faktat tarkistetaan muualta

AIX: Luottamus (Trust) – EU AILit: Engaging with AI

Lapselle voi opettaa, että tekoäly keksii välillä asioita. Se kuulostaa itsevarmalta, mutta ei aina ole oikeassa. Kotona tästä voi tehdä leikin:

• “Etsi tästä vastauksesta yksi virhe”
• “Missä kohtaa tämä väite pitäisi tarkistaa oppikirjasta tai opettajalta?”

EU:n AI literacy -kehys kutsuu tätä taidoksi päättää, milloin AI:n tuotos hyväksytään, milloin sitä pitää muokata ja milloin se hylätään.

4. Tekoäly ehdottaa, mutta lapsi päättää

AIX: Toimijuus (Agency) – EU AILit: Managing AI & learner agency

Kirjoituspöydän ilmoitustaululle voi kirjoittaa näkyviin yksinkertaisen periaatteen:

“Tekoäly ei päätä minusta, se auttaa minua päättämään.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoäly ei saa päättää, onko lapsi “lahjakas” tai “huono” jossain.

Tekoäly ei tee yksin tärkeitä valintoja (esim. oppimisen polku tai ihmissuhteet).

Tekoälyn vastauksia saa aina kyseenalaistaa ja muokata vapaasti.

Tätä on se toimijuus, jota sekä AIX että AILit pitävät kriittisenä.

Lapsen tulee kasvaa sellaiseksi aikuiseksi, joka käyttää tekoälyä omaa toimijuuttaan vahvistavana työkaluna, mutta ei koskaan anna sen määrittää identiteettiään.

Ikäkausikohtaiset vinkit tiivistettynä

Alakoulu (noin 7–12 v):

• Painopisteenä on uteliaisuus ja leikki. Tekoäly voi toimia kyselykoneena, joka selittää asioita lapsen kielellä, kuten yhteinen juttuhetki (“keksi satu”, “selitä tämä kuin 10-vuotiaalle”).
• Säännöt: ei koskaan yksin, vaan yhdessä aikuisen kanssa. Ei tekoälyä “oikotienä” läksyistä, vaan apuna vaikeisiin kohtiin.

Yläkoulu (noin 13–15 v):

• Painopisteenä on kriittinen ajattelu ja rajat. Tekoäly voi toimia apuna käsitteiden selittämiseen, rakenteen suunnitteluun ja kielten oppimisen tukenen (esimerkkejä, selityksiä, mutta ei koko tehtävää).
• Säännöt: esseet, ensin oma rakenne ja pointit, vasta sitten tekoäly. Aina vähintään yksi oma muokkauskierros ennen palautusta.

Lukio ja toisen asteen opiskelu:

• Painopisteenä on vastuu ja oman ajattelun vahvistaminen. Tekoäly voi toimia sparraajana, joka tarjoaa vastaväitteitä ja uusia näkökulmia, sekä työkaluna tekstin hiomiseen ja muotoiluun.
• Säännöt: tekoälyn käyttö tehdään näkyväksi (merkataan, mitä kohtia AI auttoi muotoilemaan). AI:ta ei käytetä silloin, kun tehtävän tarkoitus on nimenomaan mitata omaa käsitteellistä ajattelua (esim. kokeet, harjoitusesseet, jotka arvioivat ymmärrystä).

– – – – – – – – – – – – -✂️- – – – – – – – – – – – –

“Koti-AI”: muistilappu jääkaapin oveen

1. Ensin minä, sitten tekoäly. Ensin oma ajatus paperille, vasta sitten tekoälyn apu.
2. Aivot töihin ainakin kerran. Etsi virhe, tiivistä omin sanoin tai lisää oma esimerkki.
3. Tärkeät faktat tarkistetaan muualta. Oppikirja, luotettava sivusto, opettaja tai aikuinen.
4. Minä päätän, tekoäly ehdottaa. Tekoäly ei tee minusta ihmisversiota “2.0”, vaan tukee sitä, joka olen.

– – – – – – – – – – – – -✂️- – – – – – – – – – – – –

Haaste kaikille vanhemmille: Ensi syksynä, kun jälleen uutisoidaan ChatGPT:n kesädropeista, voimme ehkä luottaa jo lisää lastemme tekoälylukutaitoon?

Kerro oma kokemuksesi kommentoimalla tai jaa ajatuksesi somessa tunnisteella #tekoälykokemus – nostan kiinnostavimpia nostoja mukaan seuraaviin numeroihin!