Ääniäly-uutiskirje tiivistettynä:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on ottanut käyttöön reaaliaikaisen tekoälytulkkauksen sote-palveluissa, ja se voitti AI Finlandin Vuoden tekoälyteko 2025 -palkinnon.
Ääniäly-podcastin vieraan, hyvinvointialueen Digiasioinnin muutostiimin asiantuntijan Emilia Nybonnin mukaan ratkaisu auttaa etenkin silloin, kun yhteinen kieli puuttuu ja apua tarvitaan heti.
Ratkaisu sujuvoittaa asiointia, parantaa yksityisyyttä ja tukea yhdenvertaista palvelua. Se sopii parhaiten selkeisiin ja rauhallisiin kohtaamisiin, eikä poista ihmistulkkauksen tarvetta kaikissa tilanteissa.
Hyvinvointialue jatkaa palvelun käyttöä ja laajentaa sitä uusiin yksiköihin.
Tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin on puhuttu viime aikoina mediassa paljon. Yle Uutiset kirjoitti kuluneen viikonlopun ja maanantain aikana aiheesta peräti kolmen artikkelin verran: ”Mikään ala ei ole ”turvassa” tekoälyltä – näin sen kanssa tulee toimeen”, ”Tekoäly pakotti kääntäjän vaihtamaan alaa: ”Sitä työtä ei enää ole” – jopa 80 prosenttia asiantuntijatyöstä voi muuttua” sekä ”Näihin työpaikkoihin tekoäly vaikuttaa eniten – katso lista”.
Kahden ensimmäisen otsikon perusteella voisi päätellä, että tekoäly on ennen kaikkea uhka, jolta pitäisi joko suojautua tai jonka tieltä pitäisi väistyä. Onko näin?
Kolmas otsikko vie otsikkotasolla keskustelua kuitenkin osuvampaan suuntaan. Olennaisempaa ei usein ole se, katoaako työ kokonaan, vaan se, miten työn sisältö, tehtävät ja tarvittava osaaminen muuttuvat ja millaisia uusia tapoja tehdä työtä samalla syntyy.
Jos tätä muutosta tarkastellaan ääniälyn näkökulmasta, yksi sen konkreettisimmista ja jopa tunnustusta saaneista käyttökohteista löytyy sosiaali- ja terveyspalveluiden arkisesta tilanteesta, jossa yhteinen kieli puuttuu.
Tähän tarpeeseen osuu reaaliaikainen tekoälytulkkaus, ääniälyyn nojaava ratkaisu, joka pyrkii tekemään monikielisestä kohtaamisesta sujuvamman silloin, kun ihmistulkkia ei saada paikalle tai kun apua tarvitaan saman tien.
Suomessa tämän kehityksen näkyvin nimi on tällä hetkellä Túlka, suomalainen kieliteknologiayritys, joka toi jo vuonna 2016 markkinoille Suomen ensimmäisen on-demand-tulkkaussovelluksen.
Túlka tarjoaa nyt samalla alustalla sekä perinteistä ihmistulkkausta että AI-tulkkausta. Juuri tämä tekee ratkaisusta sote-kontekstissa kiinnostavan: vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat toimia rinnakkain saman palvelumallin osina.
Sen näkyvin käyttöönotto löytyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta (LUVN).
AI-gaalan Vuoden tekoälyteko 2025
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tekoälytulkkaus sai marraskuussa 2025 valtakunnallisen tunnustuksen, kun se voitti AI Finlandin järjestämässä AI-gaalassa Vuoden tekoälyteko -kategorian.
Palkinto myönnettiin ratkaisusta, joka parantaa palvelujen yksityisyydensuojaa ja yhdenvertaisuutta sekä tuo merkittäviä kustannussäästöjä.
Tuohon mennessä tekoälytulkkausta oli tehty jo noin 1400 aidossa asiakastilanteessa, ja palvelu oli käytössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella neuvoloissa, kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa, kohdennetuissa palveluissa sekä osalla terveysasemista. Tuomaristo korosti ratkaisun yhteiskunnallista vaikuttavuutta, innovatiivisuutta ja skaalautuvuutta.
Tällaiset tunnustukset toimivat julkisella sektorilla usein merkkinä siitä, että jokin ratkaisu on ylittänyt kokeilun kynnyksen ja muuttunut uskottavaksi toimintamalliksi. Ja kun ääniälyyn perustuva ratkaisu saa tunnustusta juuri sote-ympäristössä, se kertoo samalla jotain koko teknologian valmiudesta.
Ääniälystä on siis ihan virallisesti tullut osa tavalliselle kansalaiselle suunnatun palvelutuotannon ydintä.
Mitä reaaliaikainen tekoälytulkkaus käytännössä tarkoittaa?
Yksinkertaisimmillaan reaaliaikainen tekoälytulkkaus tarkoittaa puheesta puheeseen tapahtuvaa automaattista kääntämistä. Túlkan mukaan palvelu toimii älypuhelimella, selaimessa tai tavallisella puhelimella, ja se tarjoaa tulkkausta yli 30 kielellä.
Yhtiö korostaa myös, että palvelu on käytettävissä ilman ennakkovarausta ja ympärivuorokautisesti. Teknologia toimii myös kokonaan Euroopassa sijaitsevassa pilvi-infrastruktuurissa. Tietoturvan osalta Túlka kertoo palvelunsa täyttävän GDPR:n sekä EU:n tekoälysäädöksen vaatimukset.
Ääniäly-podcastin uudessa jaksossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Digiasioinnin muutostiimin asiantuntija, tekoälykehittäjä ja fysioterapeutti Emilia Nybonn kuvaa palvelun arkikäyttöä havainnollisesti.Miten reaaliaikainen tekoälytulkkaus toimii arjessa? Emilia Nybonn kertoo Ääniäly-podcastissa.
Kuuntele Ääniäly-podcastissa:
🔊✨ Ääniäly-podcast Apple Podcastsissa
Emilia Nybonnin mukaan tekoälytulkkaus näyttäytyy ammattilaiselle usein mobiilisovelluksena, joka kuuntelee asiakkaan ja ammattilaisen välistä keskustelua, tulkkaa puheenvuoron ja sanoo sen ääneen toisella kielellä, minkä jälkeen odotetaan toisen osapuolen vastausta.
Kyse on siis vuorottelevasta keskustelun apuvälineestä, joka on parhaimmillaan silloin, kun tilanne pysyy selkeänä ja hallittuna. Tapahtuma voidaan ajatella kolmiportaisena ketjuna:
Järjestelmä tunnistaa puheen, muuntaa sen tekstiksi.Sitten järjestelmä kääntää tekstin toiselle kielelle.Lopuksi järjestelmä tuottaa sen jälkeen käännetyn viestin jälleen puheena kuuluvaksi.
Keskustelu voidaan myös näyttää tekstinä, mikä tuo ammattilaiselle lisää läpinäkyvyyttä siihen, mitä järjestelmä on ymmärtänyt.
Miksi juuri sote tarvitsee tätä?
Túlka sanoittaa oman tuotteensa palvelulupauksen nimenomaan julkisten palvelujen, terveydenhuollon ja sosiaalityön tarpeisiin. Sama näkyy hyvin myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pilotissa. LUVN kertoi käynnistäneensä kesällä 2025 kokeilun, jossa reaaliaikaista tekoälytulkkausta testattiin Kivenlahden ja Suur-Leppävaaran neuvoloissa sekä kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa venäjän, ukrainan ja arabian kielillä.
Alue perusteli kokeilua sillä, että siellä asuu yli 80 000 monikielistä asukasta, noin 19 prosenttia koko väestöstä, ja tulkkaustarve kasvaa samassa tahdissa, mikä tekee tarpeesta ymmärrettävän.
Tekoälytulkkaus osuu samaan aikaan sekä kustannuspaineisiin että saavutettavuuteen. Palvelua ei tarvitse varata etukäteen, laskutus perustuu käytettyihin minuutteihin eikä kuluja synny, jos asiakas ei saavukaan paikalle.
Digiasioinnin muutostiimin asiantuntijan Emilia Nybonnin mukaan yksi arjen haaste ei ole välttämättä aina tulkkien vaikea saatavuus, vaan se, että tarve syntyy juuri nyt. Harvinaisemman kielen tulkkia ei aina saa nopeasti paikalle, eikä asiakastilannetta voi siirtää vain siksi, että yhteinen kieli puuttuu tällä hetkellä.
Tekoälytulkkaus ei siis korvaa kaikkea tulkkausta, mutta se voi tehdä mahdolliseksi tilanteen, joka muuten jäisi vajaaksi tai viivästyisi.
Miten Túlka sijoittuu palveluna kentälle?
Túlkan kiinnostavuus on siinä, miten se on rakennettu osaksi samaa palveluekosysteemiä kuin perinteinen tulkkaus. Yhtiö kertoo, että käyttäjä voi valita samalla alustalla AI-tulkkauksen tai ihmistulkkauksen tarpeen mukaan.
LUVN:n ja Túlkan yhteisessä case-kuvauksessa todetaan myös, että Túlka oli tarjonnut hyvinvointialueelle jo aiemmin perinteistä tulkkausta, minkä vuoksi siirtymä tekoälypilottiin oli luonteva jatkumo eikä hyppy täysin uuteen toimijaan. Ensimmäiset pilotit kohdistuivat neuvoloihin ja sosiaalipalveluihin, ja käyttöönottoon kuului käyttäjäryhmien valintaa, koulutusta sekä tiivistä tulosten seurantaa.
Julkisessa sote-ympäristössä teknologia oikeastaan siis vakiintuu pitkälti sillä, että se istuu työnkulkuun, hankintaan, tietosuojaan ja koulutukseen. Túlkan malli ei väitä ratkaisevansa kaikkea, mutta se tarjoaa yhden uuden käyttötilanteen samaan kokonaisuuteen, jossa ihmistulkkaus säilyy edelleen mukana.
Missä reaaliaikainen tekoälytulkkaus toimii parhaiten?
Tekoälytulkkaus on ollut Länsi-Uudellamaalla käytössä neuvoloissa, kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa, lasten ja nuorten kohdennetuissa palveluissa sekä osalla terveysasemista. LUVN kertoo lisäksi, että palvelu on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa asiakas osaa hieman suomea, mutta tarvitsee tukea vaikeampien sanojen ja ilmaisujen kohdalla.
Tämä tarkennus siirtää katseen pois ajatuksesta “täydellisestä koneellisesta asioinnista” ja kohti käytännöllistä tukea niissä kohtaamisissa, joissa kielimuuri on olemassa ehkä osittain.
Digiasioinnin muutostiimin asiantuntijan Emilia Nybonnin mukaan tekoälytulkkaus toimii luontevimmin rauhallisessa tilanteessa, jossa kaksi ihmistä keskustelee selkeästi. Mitä enemmän tilassa on puhujia, päällekkäistä puhetta tai tunnepitoista reaktiota, sitä enemmän kasvaa myös riski siihen, ettei järjestelmä pysy keskustelussa mukana samalla tavoin kuin ihminen. Ratkaisun kaikkivoipaisuuden sijasta hyvä käyttötapaus syntyy, kun tiedetään tarkasti, mihin se sopii.
Emilia Nybonn nostaa myös esiin, että on eri asia tulkata neuvolakäynnin arkista keskustelua kuin välittää asiakkaalle hyvin vakava tai tunnepitoisesti raskas viesti. Kaikki tilanteet eivät välttämättä ole inhimillisesti samanarvoisia koneäänen kautta hoidettaviksi. Tällöin on mietittävä kokemusta, luottamusta ja sitä, milloin ihmisen läsnäolo on olennainen osa sitä itse palvelua.
Entä jos tekoälytulkkaus ei riitä?
Tekoälytulkkausta ei tosiaan tarvitse ajatella peruuttamattomana valintana. Nybonnin mukaan, jos kohtaamisessa huomataan kesken kaiken, ettei tekoäly ratkaisuna toimi riittävän hyvin, tilanteessa voidaan siirtyä ihmistulkkiin saman palvelun kautta. Tämä on tärkeä käytännön tieto, se poistaa jyrkän ”tekoäly vai ihminen” -vastakkainasettelun.
Arjessa pohditaan siis aina, kumman avulla tämä tilanne saadaan juuri nyt hoidettua turvallisesti ja ymmärrettävästi. Myöskään Túlka ei asemoi AI-tulkkausta ainoaksi vaihtoehdoksi, vaan nimenomaan yhdeksi osaksi tulkkauspalvelua, jossa myös perinteinen ihmistulkkaus on saatavilla.
Tämä tekee mallista sote-näkökulmasta paljon helpommin lähestyttävän kuin sellainen ratkaisu, joka olisi rakennettu automaation varaan.
Miksi asiakkaat joskus puhuvat mieluummin koneelle?
Yksi koko ilmiön kiinnostavimmista puolista liittyy asioinnin psykologiaan. Tekoälytulkkaus lisää yksityisyyttä ja voi madaltaa asiakkaan kynnystä hakea palveluja. Hyvinvointialue korostaa myös, että asiointi tapahtuu omalla kielellä ilman viivettä ja ilman ulkopuolista tulkkia.
Digiasioinnin muutostiimin asiantuntija Emilia Nybonn kertoo, että osa asiakkaista on kokenut vapauttavana sen, ettei tilanteessa ole ”yhtä ylimääräistä korvaparia” kuulemassa hyvin henkilökohtaisia asioita.
Havainto rikkoo aika tavallisen oletuksen siitä, että ihminen olisi aina luontevampi tulkki kuin kone. Sote-asioinnin tilanteissa mukana voi olla myös häpeää, jännitystä, arkaluonteisia aiheita ja yksityisyyden kokemusta. Kaikille asiakkaille kolmas ihminen ei tuo turvaa, vaan joskus juuri lisää kynnystä puhua avoimesti.
Kone ei ole parempi kuin ihminen, mutta reaaliaikainen tekoälytulkkaus ei siis ole ainoastaan tehokkuustyökalu. Se voi joissakin tilanteissa muuttaa itse kohtaamisen dynamiikkaa tavalla, joka parantaa asiakkaan kokemusta ja vahvistaa ammattilaisen ja asiakkaan välistä suoraa kontaktia.
Onko reaaliaikainen tekoälytulkkaus jo arkea?
Ääniäly-podcastissa Digiasioinnin muutostiimin asiantuntija Emilia Nybonn kertoo, että reaaliaikaisen tekoälytulkkauksen käyttöä jatketaan ja laajennetaan uusiin yksiköihin, samalla kun hyvinvointialue arvioi myös muita mahdollisia toimijoita ja ratkaisuja.
Vaikka kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä, kyse on ennen kaikkea siitä, että hyvinvointialue on löytänyt toimivan suunnan ja pyrkii viemään sitä määrätietoisesti eteenpäin.
Marraskuussa 2025 hyvinvointialue kirjoitti tavoitteekseen, että tekoälytulkkaus vakiintuisi yhdeksi tulkkausvaihtoehdoksi kaikille työntekijöille. Samassa yhteydessä se korosti palvelun jatkuvaa laajenemista eri yksiköihin.
Reaaliaikaisen tekoälytulkkauksen merkitys ei ole ehkä näyttävin tai futuristisin puhe-AI:n muoto, mutta se on yksi konkreettisimmista. Se ratkaisee todellisen ongelman, toimii aidossa asiakastyössä, istuu julkisen sektorin kustannus- ja saavutettavuuspaineisiin ja näyttää samalla, että ääniäly voi tuottaa arvoa myös silloin, kun panoksena ei ole vain käyttömukavuus vaan yhdenvertaisuus.
Ääniälyn läpimurto ei siis välttämättä tarvitse sitä, että ”kone kuulostaa kaikkein ihmismäisimmältä”. Olennaista on tunnistaa, miten teknologia voi auttaa kahta ihmistä ymmärtämään toisiaan riittävän hyvin oikealla hetkellä.
Työn murroksen näkökulmasta kyse on usein siitä, että työ muuttuu, mutta ei välttämättä uhkaavasti tai syrjäyttävästi.
Hyvin mietitty tekoälyn käyttötapaus voi myös auttaa ihmisiä tekemään työnsä paremmin ja kohtaamaan toisensa hieman sujuvammin kuin ennen.
Vastaa