1. Something You Could Do
2. Tear Me Down Tonight
3. My Everything
4. Going Nowhere
5. Before It Eats You
6. It’s All Safe Now
7. Total Gym
8. Isolation Information
9. Six Six Seven (Is Sex Heaven)
10. Little Bird
11. Beach
12. Yellow Ground
13. Place To Give (Extended Mix)

“Läpeensä innostava ja kypsytetty rocklevy.”

Ilkka Mattila, Helsingin Sanomat

“Helsinkiläisdebytantti räiskäisee väripyssynsä likelle napakymppiä. Colorgun on omaperäinen ja – ennen kaikkea – hirmuisen hyvä levy.”

Antti Lähde, Rumba

“Mahtivapahtajan esikoisessa on monta aplodien arvoista piirrettä, joista vähäisin ei ole yhtyeen valitsema sangen riskaabeli musiikillinen kurssi. Tämä yhtye voisi opettaa monelle kokeneelle ja menestyneelle tärkeitä totuuksia rockin tekemisestä.”

Pekka Laine, Soundi

1. Thesh, It Is Lying There
2. Just Do It
3. Gila Monster
4. Gamblessing
5. Neighbour’s Song
6. Cheesy Moon
7. Quite Good Kings
8. Fingers & Toes
9. Accelerator
10. Coming From The Sea
11. Glowing Through

“Tyylin ja taidon, mielikuvituksen ja asenteen liitto on ani harvoin yhtä tasapainoinen. Yhdessä kolmikko rakentaa vastaansanomattoman funkyn rungon, joka sinänsä on hatunnoston arvoinen teko.”

Asko Kauppinen, Soundi

“Välillä on vaikea uskoa, että tämä on vasta yhtyeen toinen albumi. Surfing The Zeitchrist on selvä eronotto ensimmäiseen albumiin eikä asemaansa varmisteleva laskelmoiva tuotos.”

Jani Sipilä, Sue

1. Water
2. Got To Get Some Life Into Me
3. Journey Is My Destination
4. Keep The Road Open
5. Baby Fire
6. Music Is In Me
7. I Just Don’t Get Pink Floyd
8. Rocket Science
9. God Being Male Is So Last Season
10. Greed And Its Clear Water

“Rocket Sciencella on useampikin kappale, joka voi nostaa Superchristin suosion seuraavalle askelmalle. Journey Is My Destination täyttää kaikki kulttihitin ainekset, joskin paljon salakavalammalla tavalla. Hienon kappaleen kruunaa Mikko Lohenojan liian vähälle huomiolle jäänyt kitaratyöskentely, joka hakee tässä maassa vertaistaan.”

Jari Jokirinne, Soundi

“Harvan yhtyeen sointi säilyy näin tunnistettavana, vaikka tyyli ja laatu kehittyvät. Pakostakin tulee uteliaaksi, kun soittajat ovat vilpittömän kokeilunhaluisia. Kolmikko muovaa kappaleista seikkailuja ja sekamelskan keskellä pitää ne vielä kasassa.”

Annastiina Airaksinen, Rumba

1. Yhdes astellaan
2. Kroisoksen valssi
3. Totuuden torvisoittokunta
4. Purjeet nostan taas
5. Mykkä ainoa
6. Roina rauhoittaa
7. Santsaamaan
8. Nuoruus
9. Janssonin kiusaus
10. Seuraan johtajaa
11. Kun minä kerran kuolen

“Tundramatiksin vuoden 2006 Kyy pivossa -debyyttiä on tullut kuunneltua yllättävänkin paljon vuosien saatossa, mutta viimeistään kuuden vuoden odotuksen jälkeen soittimessa pyörivä kakkoslevy Roinan rodeo todistaa kuinka epätasainen levy se kaikesta hyvyydestään huolimatta oli.

Laulaja-kitaristi-harmonikkamestari Janne Masalin on nykyään ainoa mukana jatkava debyytin aikaisista jäsenistä, eikä bändi ilman Masalinin laulumeuhkausta olisikaan enää Tundramatiks. Silti basisti Mikko Lohenojan ja lyömäsoittimista, marimbasta ja trumpetista vastaavan Ilkka Tolosen kanssakin yhtyeen soundi on yhtä lailla tunnistettavissa, vaikka biisikokonaisuus on selkeästi yhtenäisempi.”

Ilkka Valpasvuo, Desibeli.net

“Hippeilyn pelisäännöt tehdään selväksi heti avausraidalla Yhdes astellaan. Se on huipputarttuva, populistinen renkutus, joka käy suvaitsemattomia vastaan, mutta rakkaudella, ei vihalla. Rehvakas Purjeet nostan taas on ehdoton kohokohta. Se tuo myös esiin Masalinin parhaat puolet sanoittajana: stadilaismallinen puhekielisyys ja huoletta roiskitut kielikuvat ovat hänen ominta alaansa. Huikea slangitarina vetää vertoja Nurmion klassisille suorituksille.”

NRGM

1. Kun uni ei tuu
2. Kesäkissoja
3. Kuka enkelin pelastaisi
4. Tarinani kerrotaan
5. Laulun arvoinen
6. Oikealla tiellä
7. Helsinki, rakkauteni
8. Juokse tyttö
9. Hän

“Helsinkiläinen Aero on laulaja Henna Jokela-Lohenojan ja kitaristi-instrumentalisti Mikko Lohenojan muodostama pop-duo, jonka toista pitkäsoittoa on saatu odotella todella pitkään. Kiireettömyys on pelannut mielestäni ehdottomasti kaksikon eduksi, sillä jos levy olisi saatu ulos pian vuoden 2012 Turvaan tuntemattomaan -debyyttialbumin jälkeen, olisi se ollut soundiltaan tyystin toisenlainen.

Aika kulkee vain eteenpäin ja albumilla rumpupatterin taakse istahtanut Lassi Jokinen on tuonut omalla panoksellaan soundiin uusia tuulia. Popista rockin puolelle ei olekaan mikään mahdoton matka esimerkiksi Kuka enkelin pelastaisi ja Laulun arvoinen -raidoilla, vaikka äänenpaine pidetään kurissa. Maailmanmusiikin ja petergabrielmaisen ilmaisun kanssa leikittelevä Juokse tyttö on myös laskettavissa onnistumisten joukkoon, jos nyt avausraita ja sinkuksikin valittu Kun uni ei tuu lienee 20-luvun Suomessa todennäköisin sinkkuhitti.

Aika antaa ääriviivat -albumilla Aero on keksinyt itseään uudelleen ja tuonut musiikkinsa uudelle vuosikymmenelle.”

Mika Roth, Desibeli.net